keks-kampanja pähkinänkuoressa
Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -kampanja? Mitä, miksi, kuka, kenelle? Perustieto kampanjasta, sen teemoista ja toteuttajista ja vastaukset yleisimpiin kysymyksiin löytyvät täältä.
Taustaa: 1990-luvun puolessa välissä toteutettu Euroopan neuvoston kampanja rasismia ja muukalaisvihaa vastaan jäi mustavalkoisine tunnuksineen monen mieleen. Kymmenen vuotta myöhemmin eurooppalainen nuorisokampanja edisti samalla tunnuksella moniarvoisuuden ja erilaisuuden arvostamista ja nuorten osallisuutta kaikissa Euroopan maissa.
Mitä: Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -kampanjassa puolustetaan kaikkien oikeutta olla oma itsensä. Toista ihmistä tulee kunnioittaa riippumatta hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan, uskonnostaan tai uskonnottomuudestaan, ihonväristään, kielestään, painostaan, pituudestaan, äänekkyydestään tai hiljaisuudestaan. Kampanja ei ainoastaan vastusta syrjintää vaan haluaa puhua erilaisuuden puolesta. On hienoa, että kaikki eivät ole samanlaisia! Samalla se muistuttaa myös, että erilaisuuksistamme huolimatta olemme samanarvoisia!
Missä: Kampanjaa toteutettiin kaikkialla Suomessa sekä 46 muussa Euroopan neuvoston jäsenmaassa. Lisätietoja eurooppalaisesta kampanjasta löydät www.alldifferent-allequal.info
Kuka: Kampanjan tekevät nuoret ja nuorten parissa toimivat. Suomessa kampanjatoimintaa koordinoi Suomen Nuorisoyhteistyö -Allianssi ry. Allianssi tuottaa kampanjamateriaalia, koordinoi Suomen kampanjatoimintoja, auttaa kampanjatapahtumien ideoinnissa, järjestää koulutuksia kampanjan teemoista, tiedottaa kampanjan eurooppalaisista kuulumisista ja järjestää joitakin valtakunnallisia kampanjatapahtumia, kuten Kampanja-avajaiset ja kesäfestarikiertueen. Todelliset kampanjan tekijät ovat kuitenkin nuorisojärjestöt ja nuoret eri puolilla Suomea.
Koska: Kampanja avattiin 27.5.2006 Maailma kylässä festivaaleilla Helsingissä ja se kestää vuoden 2007 loppuun. Luonnollisesti kampanjan teemat pysyvät tärkeinä myös vuoden 2007 jälkeen, logoa voi hyödyntää myös kampanjan päättymisen jälkeen. LONG LIVE THE KEKS!
Kenelle: Kampanjan kohderyhmänä ovat kaikki nuoret. Mutta tavoitteena on, että nuoret eivät ole ainoastaan kohderyhmä vaan ennen kaikkea kampanjan toteuttajia!
Ole muutos jonka haluat nähdä!
Keks-kampanjan arviointi
Kampanjan projektisihteeri Riikka Jalonen tekemän arviointiraportin tavoitteena on ollut kuvata mitä kampanjan aikana on tehty ja millaisia tuotoksia ja vaikutuksia se on tuottanut yhdenvertaisuus- ja moniarvoisuustyöhön nuorisotyön alalla. Arvion tavoitteena on antaa ideoita, välineitä ja ajatuksia tuleviin nuorten parissa tehtäviin kampanjoihin sekä jakaa kampanjan oppimiskokemuksia, onnistumisia ja epäonnistumisia.
Riikka Jalonen: ”Kampanjoiden vaikuttavuuden arviointi on haastavaa. Tämä pitää erityisesti paikkansa kampanjoiden kohdalla, joiden tavoitteet ovat hyvin laajoja ja vaikeasti mitattavissa kuten keks-kampanjan tavoitteet ovat olleet. Nuorten asenteet muuttuvat hitaasti ja asenteiden muutoksen osalta kampanjan tulokset voivat olla mitattavissa vasta vuosien kuluttua. Toisaalta on vaikea arvioida, mikä osuus keks-kampanjalla on ollut mahdollisessa asennemuutoksessa ja mikä rooli muilla vaikutteilla kuten yhteiskunnallisilla muutoksilla, muilla kampanjoilla tai esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmien muutoksella on ollut.
Tässä raportissa esittelen eri toimintamalleja ja toimenpiteitä ja arvioin miten ne ovat eri mittarien (esim. nuorisobarometrin tulokset, www-sivujen kävijämäärät ja järjestetyt tapahtumat) mukaan tavoittaneet nuoria. Olen myös arvioinut kunkin valitun toimintamallin tai viestintäkeinon toimivuutta saadun palautteen mukaisesti. Koko kampanjan ajan olen haastatellut eri toimijoita, jotka ovat osallistuneet kampanjaan joko toteuttajina tai kohderyhmänä. Olen haastatellut eri koulutusten osallistujia, teemapäiviä järjestäneitä opettajia, elävän kirjaston lukijoita, graffiti-hankkeen taiteilijoita ja monia muita kampanjassa jollain tasolla ja tavalla mukana olleita.
Lisäksi olen pyytänyt eri toimijoilta kirjallista palautetta kampanjasta loppuvuonna 2007 ja välittänyt tietoa arviointiprosessista nuorisoalan eri kanavia hyödyntäen (mm. allianssi-expressin ilmoituksella ja www-sivulla). Tämä tiedonkeruumetodi ei kuitenkaan toiminut, sillä ilmoittelun kautta saapui ainoastaan yksi arvioiva palaute. Niinpä tämä raportti ja arviointi perustuvat kokoelmaan erilaisia määrällisiä mittareita (esim. julistetilauksiin eri puolita Suomea tai järjestettyjen tapahtumien määrä), laadullisia mittareita (millaisia tapahtumia on järjestetty ja millaista palautetta niistä on saatu).
Pyrin tällä raportilla osaltani vastaamaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
1) Olivatko kansallisen kampanjan tavoitteet mielekkäitä ja saavutettavissa?
2) Miten kampanjaorganisaatio ja eri toimijoiden yhteistyö toimi?
3) Oliko kampanjan aikataulu sopiva?
4) Valittiinko kampanjan toteutukseen sopivat toiminta- ja viestintämallit?
5) Tavoitettiinko kampanjalla kohderyhmä?
6) Toimivatko kampanjalle valitut toimenpiteet suunnitellusti? Tuottivatko ne toivottuja tuotoksia?
7) Seurasiko kampanjan tuotoksista suunniteltuja tuloksia?
8) Oliko kampanjalla tavoiteltuja pitkän ja lyhyen välin vaikutuksia?
9) Olivatko tavoitteet saavutettavissa tai mitattavissa? Miten niissä onnistuttiin?
10) Hyödynnettiinkö käytössä olleita voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla?