Käsiteltävät aiheet
• Huomata, kuinka eri ihmiset voivat tulkita saman asian eri tavoin.
• Maailmankuvan avartaminen

Tavoitteet
• Kokea, miltä tuntuu raportoida jotain tapahtumaa.
• Ymmärtää, mitkä tekijät voivat vääristää uutisointia.
• Tiedostaa paremmin, mitkä tekijät muokkaavat omia mielikuviamme.

Kesto
90 min.

Ryhmän koko
10

Valmistelut
• Fläppitaulu ja kyniä.
• Teippiä fläppitaulun paperien teippaamiseksi seinille.

Ohjeet
1. Ryhmä jaetaan kahteen osaan.
2. Toinen puoli ryhmästä  suunnittelee pienen sketsin tai mininäytelmän (kesto n. 5 min.), jossa näytellään jokin tapahtuma. Sketsi voi perustua todellisiin tapahtumiin tai se voi olla keksitty tarina, jossa on esim. kahden eri ihmisryhmän välinen konfliktitilanne.
3.  Sketsi näytellään ryhmän toiselle puoliskolle, joka esittää tapausta raportoimaan tulleita TV -toimittajia.
4. Pyydä TV -toimittajia lähtemään huoneesta heti,  kun sketsi on päättynyt. Pyydä toimittajia miettimään näkemäänsä n. 5 min. ja valmistelemaan sitä käsittelevää uutista iltauutisia varten. Toimittajat eivät saa jutella keskenään tai tehdä muistiinpanoja.
5. Pyydä sitten toimittajat takaisin huoneeseen yksi kerrallaan. Anna kullekin 3 min. aikaa selostaa laatimansa uutinen.
6. Kirjoittakaa kunkin uutisen pääkohdat fläppitaululle.
7. Kun TV -toimittajat ovat tehneet uutisensa, he saavat jäädä kuuntelemaan toisten uutisia, mutta eivät saa kommentoida niitä mitenkään.  
8. Kun kaikki uutiset ovat valmiina, teippaa paperit fläppitaulusta huoneen seinille.
9. Vertailkaa tuloksia ja keskustelkaa siitä, mitä opitte harjoituksesta.

Raportointi ja arviointi
Kysy aluksi toimittajilta:
• Mitkä asiat oli helppo muistaa ja raportoida?
• Mikä oli vaikeinta?
• Mitä teit, jos et pystynyt muistamaan jotain asiaa selvästi?

Kysy sitten näyttelijöiltä:
- Jäikö uutisista jotain oleellista tietoa pois?
- Raportoivatko toimittajat tapahtuman täsmällisesti? Lopuksi kaikki saavat osallistua keskusteluun
- Mitä odotuksia sinulla on uutisia kohtaan? Pitäisikö uutisen olla objektiivista raportointia vai saako se sisältää myös toimittajien kommentteja ja mielipiteitä?
- Käykö uutisista aina selväksi, mikä on tosiasiaa, mitkä mielipiteitä?
- Kuinka luotettavaa tietoa TV -uutisista saa?

Vinkkejä ohjaajalle
Valmistaudu tarvittaessa antamaan esimerkkejä ja tietoa sellaisista tilanteista ja ilmiöistä, joista on uutisoitu  harhaanjohtavasti. Voit halutessasi myös elävöittää ”uutisia” valmistamalla ison pahvisen TV-ruudun, ja antamalla toimittajille oikeat tai leikkimikrofonit.

Muunnoksia
Pelaajat voivat esittää myös eri lehtien toimittajia: esim. oikeistolehden, vasemmistolehden, iltapäivälehden tai ulkomaisen sanomalehden. Tämä voi vaikuttaa siihen, millaisen uutisen kukin “toimittaja” laatii. Erilaisista näkökulmista voidaan keskustella arviointikeskustelun aikana.

Kysy osallistujilta
Miten lehtien ja TV -asemien omistussuhteet, mainostajat, lehtien yhteydet puoluepolitiikkaan jne. vaikuttavat uutisointiin?
 
Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksi
Lukekaa seuraavalla tapaamiskerralla paikallislehtiä tai katsokaa TV -uutisia. Mistä asioista uutisoidaan, mistä taas ei? Jos huomaatte selvän virheen, kirjoittakaa siitä esim. päätoimittajalle.
Jos haluatte tutustua tarkemmin joukkotiedotuksen maailmaan, kokeilkaa harjoitusta “Median harhat”. Kannattaa myös pitää mielessä, että jopa koulun historian opetus voi olla etnosentristä ja yksipuolista. Harjoitus “Historian linjoja” käsittelee tätä aihetta.