Hyppää sisältöön

Kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia

4H -kerho Karstulassa

Document Actions
Kerhonohjaaja
Kerhonohjaaja

Harjoitteluni Karstulan 4H-kerhossa on takana ja olen todella tyytyväinen! Aika kului nopeasti ja uskon, että lapsille jäi tärkeitä asioita mieleen. Myös itse sain hyviää kokemusta harjoittelusta. Projektini nimeksi tuli "Erilaisuus = Hyvä juttu". Eri kerhoissa käsittelimme erilaisuutta eri näkökulmista. Käsittelimme mm. monikulttuurisuutta, vammaisuutta, kiusaamista ja erilaisia ruokakulttuureita.

Kokkikerhossa keskittyimme erilaisuuteen ruuan kautta, koska se on kokkikerholle ominaista. Kokkikerhossa kerholaiset ovat jo yläasteikäisiä, mikä laajentaa toteutus mahdollisuuksia. Aluksi kerroin nuorille millaisia erilaisia ruokailutapoja voi olla ja kyselin, ovatko he törmänneet tällaisiin Suomessa tai ulkomailla. Tästä saatiin keskustelun aihetta myös ruuanlaiton yhteydessä. Ruuaksi teimme vegaani-ruokaa, koska se sopii ruuaksi oikeastaan kaikille allergioita lukuunottamatta. Ruuan valmistuessa teimme "Euro-rail à la carte" -tehtävän, joka oli aika mielenkiintoinen niin minun, kuin kerholaistenkin mielestä. Kerhon lopuksi jaoin kaikille tarrat.

Vammaisuutta koskevassa kerhossa luin aluksi tarinan vammaisesta tytöstä, jonka pohjalta keskustelimme vammaisuudesta. Kerroin kaikenlaisista vammaisryhmistä oleellisimpia asioita, jotta lapset saisivat oikeaa tietoa siitä, mitä vammaisuus on. Tämä kerho oli ehkä helpoin toteuttaa, koska olen opinnoissani suuntautunut hieman enemmän vammaistyöhön. Tehtävinä vammaisuutta käsittelevässä kerhossa oli Unicefin sivustolta löytämäni "tunnista kyky" -tehtävä sovellettuna, sekä itse keksimäni "millaista olisi olla...?"- leikki. Leikissä pelataan palloa, yritetään saada pallo vastustajan maaliin. Vähän väliä ohjaaja huutaa esimerkiksi "millaista olisi olla... ilman jalkoja?" Tämän jälkeen peliä jatketaan ilman jalkoja. Peliä pelataan, ilman käsiä, näköä, yhdellä jalalla jne. Kerhossa tutustutin lapsia myös pistekirjoitukseen ja jaoin kaikille muutamia viittomakielisten sanojen ohjeita. Lopuksi pidin pienen rentoutuksen ja jaoin tarrat kaikille osallistujille.

Monikulttuurisuutta käsittelevissä kerhoissa keskustelimme aluksi siitä, mitä monikulttuurisuus tarkoittaa, tunteeko joku ulkomailta muuttaneita ihmisiä, saamelaisia tai muita vähemmistöjen edustajia. Miltä tuntuisi, jos maahanmuuttajaperheen lapsi tulisi omalle luokalle. Pääosin kommentit olivat positiivisia. Kielteisemmät asiat johtuivat tietämättömyydestä, mitä pyrin keskuteluilla muuttamaan. Tehtävinä kerhoissa oli "kaikki samanarvoisia" -leikki, tarinasta keskustelua, itse kehittelemäni tervehdysleikki (kolmen eri kulttuurityypin tervehdyksellä), monikulttuurisuus-levyraati, sekä monikulttuurisuus lautapeli, jonka kehittelin myös itse Ihmisoikeusliiton "minun perheeni" -korttisarjan pohjalta. Lautapelissä ideana oli tutustua Suomessa asuviin etnisiin ryhmiin. Jälleen kerhokerran lopuksi jaoin kaikille tarrat ja muistutuin siitä, mitä se tarkoittaa.

Kaikenlaista erilaisuutta ja kiusaamista käsittelevissä kerhoissa keskustelimme kiusaamisesta, sen näkemisestä ja siihen puuttumisesta. Tehtävinä oli "minä myös" - tehtävä, "ensivaikutelmia" - tehtävä, "neljän nurkan harjoitus" ja "kuuma tuoli" -tehtävät Gunnar Höistadin kirjasta "Irti kiusaamisen kierteestä" (2003), sekä draamaa. Draaman teossa kerroin ensin tarinan alun (eri tarina eri kerhoissa), jonka pohjalta kerholaisten tuli jatkaa tilannetta ja mahdollisesti selvittää se. Toisessa kerhossa yksi ryhmä käytti nukketeatterin nukkeja, muut ryhmät näyttelivät itse. Idean tällaiseen draama-tehtävään sain Päivi ja Kati Toikan kirjasta "Ratkaisuna ryhmätoiminta - välineenä vuorovaikutus" (2006). Lopuksi toisessa kerhossa ehdin pitämään rentoutuksen, jonka jälkeen jaoin jälleen tarrat kaikille.

Jokaisen kerhon aloitin kysymällä mitä tarkoittaa lause "kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia". Joitain hyviä vastauksia tuli heti ja pienen avustuksen jälkeen lause avautui niin kuin pitikin. Kaikenlaiset keskustelut kerhoissa sujuivat pääosin hyvin. Niissä ryhmissä joissa lapsia oli yli 20, keskustelu oli hankalampaa, koska rauhoittuminen ei onnistunut. Keskustelua aiheesta kuitenkin tuli ja pyrinkin jokaisen tehtävän jälkeen keskustelemaan siitä, mitä ajatuksia tehtävä toi, millaisia tunteita ilmeni ja niin edelleen. Tarrat, jotka teiltä sain, olivat suosittuja, ja olen oikein iloinen, että sain jakaa heille sellaiset!

Projektini päätyttyä pohdin, että tämän kaltaisia, joskin laajempia ja pitempään kestäviä projekteja pitäisi järjestää tällä seudulla enemmän. Varsinkin pienillä paikkakunnilla (kuten Karstulassa) suhtautuminen monikulttuurisuuteen on erittäin vaihtelevaa, usein negatiivissävyistä. Jotta suomalaisista tulisi suvaitsevaisempia, sen suuntainen kasvatus tulisi aloittaa jo varhain ja myös siellä, missä monikulttuurisuutta ei vielä ole.

Henna-Mari, Karttulan 4H -kerhon "Erilaisuus = hyvä juttu" -projekti.
Tapahtumakalenteri
  « marraskuu 2014 »
  Ma Ti Ke To Pe La Su
44           1 2
45 3 4 5 6 7 8 9
46 10 11 12 13 14 15 16
47 17 18 19 20 21 22 23
48 24 25 26 27 28 29 30
Jätä ilmoitus kalenteriin